Tervetuloa kalastamaan taimenta, lohta, harjusta, kirjolohta, siikaa... Elinvoimainen luonnonkalasto Kaikki Suomen jokikutuiset lohikalat lisääntyvät luontaisesti Merikarvianjoessa. Meritaimenella, lohella ja vaellussiialla on merestä jokeen vapaa nousu 24 km pitkälle kalastusalueelle. Joessa on myös hyvin harjusta, jokitaimenta ja istutettua kirjolohta. Kalakantoja hoidetaan monipuolisesti runsailla istutuksilla, kalastuksen säätelyllä sekä koskien kunnostuksella. Kalastuksenvalvonta on tehokasta ja kymmenen valvojaa turvaa Sinulle hyvät kalastusolot. Kalastus on sallittu vuoden ympäri perholla ja uistimella. Nousukaloilla pyydyksistä vapaa jokisuu Merikarvianjoki on maamme ensimmäinen vaelluskalajoki, jonka suualueelle on perustettu vapaaehtoisesti laaja, viiden kilometrin päähän avomerelle ulottuva verkkokalastuskieltoalue. Tämä takaa kaloille esteettömän nousun Merikarvianjokeen. Nousukalat eivät täällä törmää jokisuissa tavallisesti oleviin lukemattomiin verkkoihin ja rysiin. Kaunis jokiluonto ja lukuisat kosket Merikarvianjoki on luonnonkaunis ja runsaskoskinen. Erinomaisesti perho- ja uistinkalastukseen soveltuva joki on 15-50 metriä leveä, sen vesi on ruskeaa, mutta varsin kirkasta. Putouskorkeutta kalastusalueen useissa koskissa on yhteensä noin 30 metriä. Kalastettavaa koskenrantaa alueelta löytyy 12 km, tämän lisäksi on pitkät suvantoalueet. Keskivirtaama on noin 15 m3/s. Alueen vähäjärvisyydestä johtuen virtaamavaihtelut ovat melko suuria kuten Lapin jokivesistöissä. Huhti-tuokokuun vaihteessa kevättulva ja syystulvat voivat vaikeuttaa kalastusta, mutta toisaalta ne tuovat nousukalaa jokeen. Veden vähäisyys voi ajoittain tuntua häiritsevältä, mutta kirjolohta, harjusta ja jokitaimenta saadaan silloin hyvin. Vain nousukalojen aktiivisuutta se heikentää. Keväällä ja syksyllä joesta tavoitellaan erityisesti kookkaita nousukaloja; meritaimenta, lohta ja vaellussiikaa. Kesällä vähäsateisina aikoina virtaama on usein vain 2-5 m3/s luokkaa, jolloin joki on pienimuotoisena varovasti kalastettava. Tällöin kalojen olinpaikkojen löytäminen on kuitenkin helpointa ja erityisen tuottoisaa on harjuksen, taimenen ja kirjolohen kalastus pienillä perhoilla ja uistimilla. Kalastusta vuoden ympäri, sesongit vaihtuvat Merikarvianjoen monilajinen lohikalasto, vaihteleva virtaama ja eri vuodenajat muodostavat kalastuksen kannalta mielenkiintoisia erilaisia mahdollisuuksia. Parhaiten onnistut, kun suunnittelet viimeistään paikan päälle tultuasi, mitä ja miten aiot kalastaa. Meritaimen (1-10 kg) aloittaa nousun jokeen huhtikuussa ja se jatkuu touko-kesäkuun ajan. Heinä-elokuun vaihteessa alkaa lohen ja meritaimenen syysnousu. Lohi (1-15 kg) nappaa parhaiten syys-lokakuussa. Kudun jälkeen lohta ja taimenta saadaan marras-joulukuussa, sekä huhti-toukokuussa jokeen talvehtimaan jääneitä edellisen syksyn kutukaloja, talvikoita. Vaellussiika (1-5 kg) nousee runsaslukuisena jokeen syys-lokakuussa. Harjus ja jokitaimen (0,3-1,5 kg) ovat mereen vaeltamattomia koko jokialueella yleisesti esiintyviä lohikaloja. Jokitaimeneksi kutsumme meritaimenta, joka on jäänyt jokeen poikasvaiheen jälkeen kasvamaan eikä ole lähtynyt syönnösvaellukselle mereen. Kirjolohi (1-7 kg), joka vapautetaan pyyntikoisena jokeen, on yleisin saalislaji. Istutukset tehdään talvea lukuunottamatta noin viikon välein pienissä erissä yli kymmeneen eri paikkaan jokialueelle. Tule yksin, porukalla tai perheesi kanssa Kalareissulle lähteminen katkaisee arjen virkistävällä tavalla. Varaa mieleisesi majoitus lukuisista eri vaihtoehdoista. Voit myös yöpyä maksutta omassa asuntovaunussa tai teltassa Puukoskella siihen varatulla paikalla. Niille, joille kalastus ei ole aivan kaikki kaikessa, löytyy myös monenlaista muuta tekemistä ja näkemistä Merikarvialla. Tutustu Suomen suurimpaan ympärivuotisessa käytössä olevaan puukirkkoon, toriin, kauppoihin, satamaan ja sen rantaravintoloihin. Yleinen uimaranta on Mericampingin leirintäalueella. Koe Koivuniemen Herran kotieläintarha, Kalastusmuseo, Lankosken levähdysalue ja -luontopolku tai lähde ratsastamaan tai melomaan. Kaikkea ei tarvitse tänne tullessa raahata mukana; keskustasta ja satamasta löydät hyvät ruokakaupat, Alkon, apteekin, ruokailupaikat, kahvilat, kalansavustamot ja matkailuinfon. Jos haluat yrityksesi asiakkaille, henkilökunnalle tai ihan vain omalle porukallesi helposti toteutettavan matkan, jossa on kaikki haluamasi asiat valmiiksi järjestetty, niin sen hoidamme ammattitaitoisesti. Tervetuloa Merikarvialle! Muuta muistettavaa Kalastaessasi liikut yksityisten henkilöiden omistamilla mailla, joten käyttäydythän asiallisesti. Pihapiireissä ja viljelyksillä kulkeminen on kielletty. Karttaan on merkitty parkkialueet, leiriytymisalueet, tulentekopaikat ja kielletyt ranta-alueet. Vesien rehevöityminen on aiheuttanut ajoittain leväkukintoja Isojärveen, mistä Merikarvianjoki saa pääosin vetensä. Tämän seurauksena lohikaloissa voi esiintyä kuumina kesinä makuhaittoja (mudan maku), yleensä juhannuksesta elokuuhun. Mikäli tiedät, että kalastusaikanasi makuhaitaa esiintyy, niin sinun kannattaa päästää saadut kalat takaisin, sillä kalan käyttö ravinnoksi maun vuoksi voi olla epämiellyttävää. Tule Merikarvianjoelle kalastamaan harrastukseksi. Ota kalaa kohtuudella silloinkin, kun sitä saisi enemmänkin. Muista 2 kalan kiintiö, älä ahnehdi. Vapauta hellävaraisesti takaisin jokeen kalat, joita et ota syödäksesi. Suosi väkäsettömien koukkujen käyttöä. Suojele taimenta, harjusta ja lohta. Vapauta alamittaiset kalat välittömästi jokeen. Suosi luonnonkalojen vapauttamista ja ota kirjolohta ruokakalaksi. Vältä kahlaamista kutualueiden sorapohjalla loppusyksyllä, talvella ja keväällä, niin et turmele soran sisällä kehittyviä lohikalojen mätijyviä ja poikasia. Erityisesti toivomme, että syksyisin vapauttaisit kutuun valmiit naarastaimenet ja -lohet.