Suomeksi in English på svenska
Matkailu ja vapaa-aika
Sata saaren rantaa -karttahanke
Galleria Vanha Savu
Majoituspalvelut, ruoka- ja kahvipaikat
Räätälöi retkipaketti ryhmällesi »
Näh­tä­vyy­det »
Vuokrattavat juhlatalot »
Me­ri­cam­ping
Ur­hei­lu­ta­lo
Jää­hal­li »
Jukola Camping
Ret­kei­ly »
Rat­sas­tus
Ul­koi­lu »
Ve­nei­ly
Kalastusta joella ja merellä »
Krookan satama »
Ouran saaristo
» Meriretket 2018, perjantain ja lauantain kuljetukset
» Yleistä Ouran saaristosta
» Kalastus nykyään Ouran saariston alueella
» Ouran kasvisto
» Kluuvit ja fladat
» Ouran kalasto
» Ouran saariston linnusto
» Ouran saariston tyrni
» Ouran saariston historia
» Kalastushistoriaa Ouran saariston alueella
» Hajulan saari »
Me­ri­kar­vian­jo­ki
Selkämeren kansallispuisto
Merikarvian murre
Matkailu ja vapaa-aika > Ouran saaristo > Ouran saariston linnusto

Ouran saariston linnusto

Ouran saaristossa pesii vuosittain yli kaksituhatta lintuparia. Viime vuosina yleisimmät pesimälinnut ovat olleet haahka (Somateria mollissima) 400-800 paria, harmaalokki (Larus argentatus) 300-500 paria, selkälokki (Larus fuscus) 200-400 paria ja lapintiira (Sterna paradisaea) 200-300 paria.
Haahka oli viime vuosituhannen lopulla tuntuvasti nykyistä monilukuisempi, mutta jo vuosien ajan kantaa ovat vaivanneet virus- ja loistaudit, minkä takia kuolleita poikasia ja aikuisia löytynyt rannoille ajautuneina. Pesivävä kanta on kenties enää neljännes parhaimpiin vuosiin verrattuna. Ouran saaristo kuuluu merikotkan saalistusreviiriin, joten osa haahkoista päätyy pitkäkyntisen linnun saaliiksi.

Merikotka ei kuitenkaan ole harmaalokin veroinen saaristolinnuston verottaja. Suuren kokonsa ja aggressiivisen käyttäytymisensä ansiosta harmaalokkia voi luonnehtia saariston tyranniksi, joka verottaa merkittävästi vesilintujen poikueita ja syrjäyttää pesimäluodoikseen valitsemiltaan saarilta pienemmät lokkilinnut.

Vähäpuustoiset saariston reuna-alueiden pikkuluodot ovat linnustollisesti arvokkaimmat. Niistä kantautuu yhä harvinaisemmiksi käyneiden selkälokkien kajatus ja lapintiirojen kimakka pärinä. Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana voimakkaasti taantuneita lajeja ovat myös karikukko ja riskilä. Lajien taantuminen johtuu todennäköisesti harmaalokin kantaman veron ohella minkin runsastumisesta.

Parinkymmenen vuoden aikana voimakkaasti yleistyneitä pesimälajeja ovat kyhmyjoutsen ja merihanhi. Viime vuosien tulokkaisiin kuuluu ihmisiin pelottomasti suhtautuva valkoposkihanhi.

Merimetsoa voidaan pitää Ouran saariston nimikkolintuna, sillä saariston vanha ruotsinkielinen nimi Skarvöarna tarkoittaa merimetsokareja. Ulkokareja reunustavilla kivillä näkee usein istuvia ja siipiään lepuuttavia merimetsoja ja taivasta pyyhkivät merimetsoparvet. Runsaista merimetsohavainnoista huolimatta lintu ei ole palannut saariston pesimälinnustoon.

Metsävaltaisessa sisäsaarissa pesii mantereelta tuttuja lintuja, kuten pajulintuja, peippoja, västäräkkejä ja rastaita. Vakituneeseen pesimälajistoon kuuluu myös nuolihaukka.

Saaristossa veneilevien on varottava hajottamasta vesilintujen poikueita ja saarissa tulisi liikkua pesimäaikoina vain polkuja pitkin.

OURASSA ESIINTYVIÄ HARVINAISIA PESIMÄLAJEJA:
Riskilä (Cepphus grylle)
Merikihu (Stercorarius parasiticus)
Räyskä (Hydroprogne caspia)
Karikukko (Arenaria interpres)
Pilkkasiipi (Melanitta fusca)
Nuolihaukka (Falco subbuteo)
Päivitetty 21.11.2013 - Tulostettava versio -
 
 
 Merikarvian kunta • Kauppatie 40, 29900 Merikarvia • puh. 044 7246 333 • etunimi.sukunimi@merikarvia.fi