Suomeksi in English på svenska
Matkailu ja vapaa-aika
Sata saaren rantaa -karttahanke
Galleria Vanha Savu
Majoituspalvelut, ruoka- ja kahvipaikat
Räätälöi retkipaketti ryhmällesi »
Näh­tä­vyy­det »
Vuokrattavat juhlatalot »
Me­ri­cam­ping
Ur­hei­lu­ta­lo
Jää­hal­li »
Jukola Camping
Ret­kei­ly »
Rat­sas­tus
Ul­koi­lu »
Ve­nei­ly
Kalastusta joella ja merellä »
Krookan satama »
Ouran saaristo
» Meriretket 2018, perjantain ja lauantain kuljetukset
» Yleistä Ouran saaristosta
» Kalastus nykyään Ouran saariston alueella
» Ouran kasvisto
» Kluuvit ja fladat
» Ouran kalasto
» Ouran saariston linnusto
» Ouran saariston tyrni
» Ouran saariston historia
» Kalastushistoriaa Ouran saariston alueella
» Hajulan saari »
Me­ri­kar­vian­jo­ki
Selkämeren kansallispuisto
Merikarvian murre

Ouran kasvisto

Maankohoamisen vähittäiset seuraukset näkyvät kasvillisuudessa. Hiljattain merestä kohonneilla, tyrskyille alttiilla saarilla, kasvaa usein vain suola- ja isomaltsa, merirannikki, pohjanlahdenlauha ja pohjanpihatatar.

Jo muutaman aarin saarilla on havaittavissa vanhan laidunkulttuurin jälkiä. Yksi laidunnuksesta hyötyneistä kasveista on ahomansikkaa, jota menneinä vuosikymmeninä saatettiin kesän aikana poimia useita satoja litroja. Hyvällä onnella silmiin saattaa osua lampaiden läsnäolosta pitänyt uhanalainen noidanlukko. Karulla sora ja hiekkanurmella röllien ja natojen seassa kasvaa joko aho- tai suikeanoidanlukkoa. Vielä toisen maailmansodan jälkeisinä vuosina, jolloin laidunkulttuuri kukoisti, tavattiin saaristossa neljää noidanlukkolajia.
Päivitys Ouran kasveihin 22.8.2014, luontokartoittaja Jukka Mattlar, Metsähallitus:
Ouran saaristossa kasvaa yhä jopa viittä lajia noidanlukkoja. Metsähallituksen luontopalvelut kävi SeLuKu-hankkeen puitteissa heinäkuussa 2014 yhdeksällä Ouran saarella (Hamskeri, Skraka, Krääskrunni, Tuuskeri, Leppä-Tuuskeri, Pookikari, Ouraluoto, Sauna-Linskeri, Kaassakari) ja löysi kuudelta niistä noidanlukkoja, yhteensä siis viittä lajia: aho-, keto-, pohjan-, saunio- ja suikea-. Runsaslajisin saari oli Sauna-Linskeri kolmella lajillaan, kun taas Hamskerista löytyneitä kahta lajia ei löytynyt miltään muulta saarelta. Selvästi eniten löytöjä kertyi suikeanoidanlukosta. Harvinaisin lajeista on saunionoidanlukko, joka oli havaittu Ourassa edellisen kerran vuonna 1950 ja koko Satakunnassa viimeksi 1983.
---
Lintujen levittämät marjakasvit näyttäytyvät jo muutaman aarin kokoisissa saarissa. Rannoilla näkee voimakkaiden merivirtojen kuljettamina rakkolevä-,kaisla-, ja ruokopatjoja, joiden maatuneista ravinteista hyötyvät polvenkorkuiset rantavehnä, meri-, ranta- ja väinönputki. Hieman ylempänä, jonne suolaisten pärskeiden vaikutus ei ulotu, puhkeaa alkukesästä keto-orvokkien ja merikohokkien kukkaloisto.

Heinäkuisesta saaristossa katse kiinnittyy erityisesti maitohorsman punaiseen ja pietaryrtin keltaisten sävyjen väripalettiin. Muita näyttäviä kasveja ovat merivirmajuuri ja mesiangervo. Siellä täällä kasvaa värikasvina tunnettu morinko. Merihanhien ja lokkien lannoittamissa kallionkoloissa hohtavaa usein merisaunioiden valkoinen kukkameri. Lintuluodoilla kasvilajien lukumäärä saattaa lähennellä sataa.
Sisäsaaristossa kasvaa yleisesti jyhkeää puustoa; tervaleppää, pihlajaa, koivua ja mäntyä. Puiden runko ja oksisto ovat usein silminnähden karun saaristoilmaston mutkaiseksi runtelema. Lahdelmien yleisimpiä vesikasveja ovat meri- ja pyörösätkin, ahvenvita, hapsivita ja merihaura. Saariston pohjoisosassa, jossa veneilijä ajaa erityisen helposti kivelle, kasvaa parin metrin syvyydessä laajoja rakkoleväkasvustoja, joiden seurassa viihtyy näkinsammal.

Sisäsaariston rantaniityillä ja vesirajassa kasvaa yksi Selkämeren erikoisuuksista: suolaleinikkiä. Sen levinneisyysalue rajoittuu maassamme lähinnä vain Pohjois-Satakunnan rannikolle. Ajoittain meriveden vaivaamilla luhtakastikkaniityillä kasvaa yleisenä matalakasvuinen merihanhikki. Sen sijaan vaatimattoman näköinen käärmeenkieli jää helposti huomaamatta.

OURASSA ESIINTYVIÄ UHANALAISLUOKITUKSEN PIIRIIN KUULUVIA KASVEJA:
saunionoidanlukko (Botrychium matricariifolium), erittäin uhanalainen
suikeanoidanlukko (Botrychium lanceolatum), vaarantunut
pohjannoidanlukko (Botrychium boreale), vaarantunut
keltamatara (Galium verum), vaarantunut
ahonoidanlukko (Botrychium multifidum), silmälläpidettävä, alueellisesti uhanalainen
ketonoidanlukko (Botrychium lunaria), silmälläpidettävä, alueellisesti uhanalainen
kissankäpälä (Antennaria dioica), silmälläpidettävä

Päivitetty 25.8.2014 - Tulostettava versio -
 
 
 Merikarvian kunta • Kauppatie 40, 29900 Merikarvia • puh. 044 7246 333 • etunimi.sukunimi@merikarvia.fi