Tämä sivu on tulostettu Merikarvian kunnan internet-sivuilta (www.merikarvia.fi)



Matkailu ja vapaa-aika > Ouran saaristo > Kluuvit ja fladat

Kluuvit ja fladat

Ouran saaristolle tyypillisiä ovat, maailmanlaajuisesti ainutlaatuiset, mutta Suomessa maankohoamisalueilla tavanomaiset lahdelmat ja fladat. Flada tarkoittaa maankohoamisen myötä merestä kuroutunutta murtovesiallasta, joka meriyhteys on enää kapea uoma. Ouran saaristossa tällaisia fladoja on nähtävissä useita. Kun maa kohoaa lisää, fladojen yhteys mereen katkeaa. Tällöin syntyy kluuvi. Ourassa on Hevosluodon eteläpuolella yksi tyypillinen kluuvi, Saunaviiki.

Fladat ja kluuvit muuttuvat maankohoamisen myötä, mikä johtaa myös niiden eliöyhteisön lajiston vähittäiseen muuttumiseen. Nämä eri kehitysvaiheet tekevät Ouran saariston fladojen ja Saunaviikin kluuvin eliöstöstä varsin
rikkaan ja monipuolisen.

Fladoilla on tärkeitä ahvenen, hauen ja särjen kutu- ja poikastuotanto-alueita. Heinäkuun lämpiminä päivinä ahvenet kerääntyvät fladoille ja lahdelmiin syönnökselle; myös keväällä kuoriutuneet lajitoverit ovat niille suurta herkkua. Useat lintulajit tulevat myös melko kaukaakin ruokailemaan fladoille ja Saunaviikin kluuville. Toisinaan fladojen ja lahdelmien yllä voi nähdä merikotkan saalistusmatkalla tai nuolihaukan pyydystämässä sudenkorentoja. Fladoilla on lieterantoja, jotka sopivat kahlaajien ruokailualueeksi. Naurulokit tulevat alueelle pyydystämään hyönteisiä, sorsat, hanhet ja joutsenet etsivät matalasta vedestä maukkaita vesikasveja.

Vesikasvillisuuden osalta Saunaviiki ja fladat ovat erittäin arvokkaita alueita. Fladoilla ja Saunaviikissä kasvaa tiheitä näkinpartaisniittyjä, jotka on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi Itämeren luontotyypiksi. Myös merinäkinruoho, hapsivita ja merihapsikka muodostavat paikoin laajoja kasvustoja. Kasvillisuus muuttunee ajan myötä makeavetisemmäksi, kun yhteydet mereen katkeavat ja maa entisestään kohoaa.
Kluuveista tulee pohjanmyötäisen umpeenkasvun myötä ennen pitkää soita. Ourassa yksi tällainen on Skrakan soistuma. Satakunta vuotta sitten Skrakan eteläosan kluuvi on menettänyt yhteyden mereen. Kasvillisuus ei enää juuri muistuta entisestä kluuviaikakaudesta, nykyään soistuma muistuttaa luhtaista nevaa; vallitsevia kasveja ovat pullosara ja kurjenjalka. Turvekerroksen synty on aluillaan, okarahkasammal muodostaa paikoin jo melko yhtenäisen peitteen. Skrakan soistuma on linnustollisesti Ouran saariston alueen monimuotoisimpia, siellä tapaa paljon myös varpuslintuja.
Fladojen muuttuminen vähitellen kluuviksi ja suoksi on ainutlaatuinen kehityssarja, johon liittyy merkittäviä ekologisia muutoksia. Luultavasti tulevaisuudessa suoalueet muuttuvat maa-alueiksi, mihin alueen
eliöyhteisön kehitys lopulta vakiintuu.

Tiedot kokosi Terhi Mattila
 Merikarvian kunta • puh. 044 724 6333 • etunimi.sukunimi@merikarvia.fi