Suomeksi in English på svenska
Matkailu ja vapaa-aika
Sata saaren rantaa -karttahanke
Galleria Vanha Savu
Majoituspalvelut, ruoka- ja kahvipaikat
Räätälöi retkipaketti ryhmällesi »
Näh­tä­vyy­det »
Vuokrattavat juhlatalot »
Me­ri­cam­ping
Ur­hei­lu­ta­lo
Jää­hal­li »
Jukola Camping
Ret­kei­ly »
Rat­sas­tus
Ul­koi­lu »
Ve­nei­ly
Kalastusta joella ja merellä »
Krookan satama »
Ouran saaristo
» Meriretket 2018, perjantain ja lauantain kuljetukset
» Yleistä Ouran saaristosta
» Kalastus nykyään Ouran saariston alueella
» Ouran kasvisto
» Kluuvit ja fladat
» Ouran kalasto
» Ouran saariston linnusto
» Ouran saariston tyrni
» Ouran saariston historia
» Kalastushistoriaa Ouran saariston alueella
» Hajulan saari »
Me­ri­kar­vian­jo­ki
Selkämeren kansallispuisto
Merikarvian murre
Matkailu ja vapaa-aika > Ouran saaristo > Kalastus nykyään Ouran saariston alueella

Kalastus nykyään Ouran saariston alueella

Sodan jälkeen kalastus alkoi hiipua ja kalastajien määrä vähetä. Vielä 1960-luvulla kalastajia oli Merikarvialla kuitenkin arviolta 90, mutta nykyään päätoimisia kalastajia on vain muutama.

Silakan rääkikalastus loppui Merikarvialla 1980-luvulle tultaessa. Koko rääkikalastuksen yli 140-vuotinen historia päättyi vuonna 2007, kun Euroopan unioni teki hallinnollisen päätöksen, jossa koko kalastusmuoto kiellettiin Itämerellä. Lohenkalastuksen säätelytoimet ovat osaltaan johtaneet kalastuksen vähenemiseen. Nykyisin tärkeimmät pyyntimuodot ovat rysä- ja verkkopyynti, mutta verkkopyynnistäkin on jouduttu haitta-eläinten, etenkin hylkeiden, vuoksi osittain luopumaan. Rehevöityminen, saastuminen sekä kannattavuuden heikkeneminen ovat tuoneet oman osansa ammattikalastuksen vähenemiseen.

Nykyisin tärkeimpiä saaliskaloja ovat silakka, lohi, siika ja ahven. Merikarvian osuus Selkämeren lohisaaliista on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana ja vuonna 2011 se oli 39 prosenttia. Siikasaaliit Merikarvialla ovat 30 prosentin luokkaa Selkämeren kokonaissaaliista. Sen sijaan silakkasaaliiden suhteellinen määrä on pudonnut selvästi. Vuonna 2011 Merikarvialla pyydettiin enää 0,5 prosenttia Selkämeren silakkasaalista.

Vaikka kalastajien määrä on laskenut myös Merikarvialla, on Merikarvia kuitenkin ainoa kunta Selkämeren rannikolla, jossa ammattikalastajien määrä vielä ylittää sivutoimisten kalastajien lukumäärän. Ammatti- kalastuksen suurimmiksi uhkatekijöiksi tulevaisuudessa on arveltu harmaahylje- ja merimetsokantojen kasvua. Monet kalastajat pitävät siirtymistä hylkeenkestävien pyydysten käyttöön ainoana vaihtoehtona. Merilohen ja siian pyyntiin käytetään lähes yksinomaan hylkeenkestäviä push up-rysiä, mutta silakanpyyntiinkin Merikarvialla on hylkeenkestävä rysä. Tällaisten välineiden, esimerkiksi push up-rysien, hankinta on kuitenkin suuri taloudellinen investointi. Tämän vuoksi useat kalastajat tekevätkin nykyään yhteistyötä, jotta kustannuksia voidaan jakaa ja uusia pyyntivälineitä kehittää. Merimetsojen kannan voimakas lisääntyminen näkyy myös kalastajien saaliiden vähenemisenä.

Lähiruokaideologian vahvistumisen on toivottu tuovan tulevaisuudessa ammattikalastuksen saaliille lisäarvoa. Kalan kulutus on ollut kasvavaa viime aikoina, mutta kotimaisen kalan kulutus on kuitenkin laskenut. Monet kalastajat ovat alkaneet jatkojalostaa tuotteitaan kannattavuuden parantamiseksi. Muun muassa merikarvialaiset silakkatuotteet ovat tunnettuja herkkuja ja ne ovat voittaneet useita ykköspalkintoja kilpailuissa.

Vapaa-ajankalastuksen ja kalastusmatkailun merkitystä alueella ei sovi myöskään väheksyä: kala on yksi tärkeimpiä vetovoimatekijöitä Merikarvian matkailussa. Hyvät kalavedet houkuttelevat merikalastuksesta kiinnostuneita matkailijoita ulkomaita myöden. Kalastusmatkailu on usealle merikarvialaiselle yritykselle tärkeä tulonlähde. Ouran saaristoon järjestetään opastettuja kalastusmatkoja.
Päivitetty 17.10.2013 - Tulostettava versio -
 
 
 Merikarvian kunta • Kauppatie 40, 29900 Merikarvia • puh. 044 7246 333 • etunimi.sukunimi@merikarvia.fi