Suomeksi in English på svenska
Info
Kuntarakenneuudistus, Porin selvitysalueen kuntajakoselvitystyö käynnissä
Si­jain­ti
Ti­las­to­tie­to­ja
Kart­to­ja
His­to­riaa
» Kauppaneuvos Antti Ahlström
  Haminaholman saha Merikarvialla
  Lankoski-niminen kuunari
  Ahströmin paperitehdas Satakunnan ensimmäinen teollisuuslaitos
» Meri antoi leivän
» Merikarviam murre »
» Suomen pisin mies Väinö Myllyrinne asui Merikarviallakin
Kunnan talous »
Yh­dis­tyk­siä »
Merikarvian kylätoiminta »
Pohjoinen portti Selkämeren kansallispuistoon
Krookan maisemahistoriallinen selvitys 8/2010
Merikarvia - experiences by sea and river
Info > Historiaa > Kauppaneuvos Antti Ahlström > Haminaholman saha Merikarvialla
« Edellinen | Seuraava »

Haminaholman saha Merikarvialla

Haminaholman sahasta on vielä jotain jäljellä! 
Leinebergin tehtaaseen kuului sahalaitos, Pohjansaha Ahlaisissa, lähellä Haminaholmaa Merikarvialla. Se oli rakennettu noin vuonna 1760.
Haminaholman höyrysaha oli liikkeen keskustaan Noormarkkuun nähden niin edullisella paikalla, että sen joutuminen Ahlströmin omistukseen ei voinut olla muuta kuin ajan kysymys. Sahan erinomainen asema melkein aukean meren läheisyydessä ja sen verrattain hyvä 14 jalan syvyinen satama teki siitä Ahlströmin omistaman Kaunissaaren veroisen.
Haminaholma sijaitsi mukavan ja syvälle sisämaahan tunkeutuvan uittoväylän suussa, jota myöten puita voidaan tuottaa laajojen metsäseutujen piiristä. Se myös sijaitsi kaukana kilpailevista sahoista.
Paikalla on vanhat ”pohjat” sahan paikkaa. Fredriksforsin historiasta selviää näet, että lähellä Haminaholmaa jo Hastfehrin aikana oli olemassa jonkunlainen vesisaha, ns. Pohjajoen saha.
Vasta 1880-luvun alkupuolella sai saha merkitystä.
Ahlströmin konttoristi Moliis jo kesäkuussa 1873 Antille ulkomaille kirjoitti, että Lönegren on aikeissa perustaa sahan Haminaholmaan ja pelkäsi sen tuovan pahaa kilpailua.
Maa, jolle saha oli rakennettava, kuului Mikko Melinin omistamaan Yli-Räpin taloon Merikarvian Köörtilän kylässä. Tämän maa-alueen vuokrasi kauppias C.A. Westerberg sahan paikaksi ja lieneekin saha kohta sen jälkeen valmistunut. Sahan rakennutti ja omisti ruotsalainen P. Wikström.
Ahlström oli alkanut miettiä sahan ostoa jo vuonna 1885, jolloin hän kysyi Wikströmiltä sen hintaa.
Kaupasta tuli tosi vasta vuonna 1887 ja Antti maksoi siitä 50.000 markkaa.
Haminaholman saha oli tuottoisa ostos: Sitä varten hakattiin vuonna 1888 147.485 tukkia 253.417 markan arvosta. Vuonna 1889 tukkeja hakattiin 266.316 kappaletta 238.622 markan arvosta. Vuonna 1890 vastaavat luvut olivat 258.663 tukkia ja 291.629 markkaa jne. Tukit olivat enimmäkseen ostopuita.
Haminaholman satamasta vietiin sahattua tavaraa seuraavien summien arvosta: Vuosi 1888 770 standarttia 83.016 markkaa, vuosi 1889 4.226 standarttia 596.610 markkaa, 1895 4.486 standarttia ja 491.612 markkaa sekä vuonna 1896 3.367 standarttia ja 405.543 markkaa. Haminaholma oli hyvä sijoitus, sillä se ei juurikaan laskenut ”alle kauniin sään” ja tuotti tappiota vain vuonna 1892.

Haminaholma oli Ahlstömin lempisaha
Hän oleskeli siellä säännöllisesti kesän kauniimman ajan ja viihtyi ja voi siellä mainiosti, saadessaan hengittää raitista meri-ilmaa ja lautatarhojen tuoretta tuoksua. Keppi kädessä, lierilakki päässä ja hartioilla avara sadetakki Ahlström käyskenteli puukatujaan, pysähtyen puutalojensa eteen arvostelemaan, tarkastamaan ja määräyksiään antamaan.
Antti mieltyi Haminaholmaan niin, että hän rakensi sinne kauniiden, komeain koivujen siimekseen kesähuvilan, jonka ikkunoista näki ihailemansa elokuun kuutamon kimmeltelevän lahden pinnalla. Näin kauniisti kirjailija ja Antti Ahlströmin muistelmat kirjoittanut Juhani Aho kuvaa tunnelmaa Haminaholmassa.
Ahlströmin täyttäessä 60 vuotta hän lahjoitti kaikkiaan 60.000 markkaa ja muun muassa Merikarvian ja Siikaisten pitäjien köyhille kumpaisellekin 5.000 markkaa.

Päivitetty 7.10.2011 - Tulostettava versio -
 
 
 Merikarvian kunta • Kauppatie 40, 29900 Merikarvia • puh. 044 7246 333 • etunimi.sukunimi@merikarvia.fi