Suomeksi in English på svenska
Info
Ti­las­to­tie­to­ja
Kart­to­ja
His­to­riaa
» Kauppaneuvos Antti Ahlström
  Haminaholman saha Merikarvialla
  Veljekset-niminen kuunari
  Ahströmin paperitehdas Satakunnan ensimmäinen teollisuuslaitos
» Meri antoi leivän
» Merikarviam murre »
Kunnan talous
Han­kin­nat
Yh­dis­tyk­siä »
Merikarvian kylätoiminta »
Info > Historiaa > Kauppaneuvos Antti Ahlström > Ahströmin paperitehdas Satakunnan ensimmäinen teollisuuslaitos
« Edellinen | Seuraava »

Ahströmin paperitehdas Satakunnan ensimmäinen teollisuuslaitos

Ahströmin paperitehdas Satakunnan ensimmäinen teollisuuslaitos
Paperitehtaassa valmistettiin etupäässä kääre- ja pussi- eli kartuusipaperia sekä vähemmässä määrin kirjoituspaperia kuin myös pinkopahvia. Paperi oli lujaa lumppupaperia. Tehtaan koko työväki käsitti neljä miestä. Heidän urakkanaan oli valmistaa neljä riisiä päivässä. Tehdas oli käynnissä koko vuoden, elleivät sitten tilan muut työt kuten heinätyöt muuta vaatineet. Tätä paperitehdasta voidaan hyvällä syyllä pitää koko Satakunnan ensimmäisenä teollisuuslaitoksena.

Saviastiatehdas (nykyisen Mailis Mäensivun talon paikalla), joka oli talon pellolla, ei aivan kaukana asuinhuoneista, ei ollut sekään erittäin laaja eikä suinkaan suurteollisuutta tavoitteleva. Siinä oli työssä ainoastaan yksi mies poikineen.

Tehtaassa valmistettiin erikoisia kivivateja, lautasia, ruukkuja, maljoja ja yöastioita. Yhdessä päivässä näitä valmistui vuonna 1846 kaikkiaan 93 tusinaa ja arvoltaan noin 90 ruplaa. Tehtaassa tehtiin myös ruskeita kaakeleita. Saviastioita myytiin paikalla erityisestä vähittäispuodista ja niitä lähetettiin myös markkinoille. Myös lumppujen kerääjät kuljettivat niitä mukanaan myyntiin.

Mylly (nykyinen Ruissalojen Kahvimylly) oli epäilemättä hyvä tulolähde. Sekin rakennettiin Liljebladin aikana vuonna 1835. Siinä jauhettiin vuosittain noin 960 tynnyriä. Vuonna 1868 laski Ahlström siitä tullia 877 mk 75 penniä.

Antti rakensi veljensä Erkki Ahlströmin kanssa kuunareita, joilla he kuljettivat puutavaraa ja tervaa aina Lyypekkiin ja Rääveliin eli Tallinaan asti. Kotimaahan tuotiin mm viljaa ja suolaa.

Johan Liljeblad kuoli nuorena vuonna 1847. Hän jätti vaimolleen ja viidelle lapselleen kelpo omaisuuden, joten aviotuessaan Johanin lesken kanssa Antti Ahlströmillä oli siis olemassa Lankoskella hyvä pohja omalle tulevalle toiminnalleen, joskin hän ei voinut katsoa hallitsevansa kuin sen osan, joka kuului pesänjaossa hänen vaimolleen: se teki kolmanneksen koko omaisuudesta.

Antti toi mukanaan Lankoskelle isältään saamansa hevosen, yhdenistuttavat kääsit ja 50 ruplaa rahaa, mutta suurempi kuin rahassa ja tavarassa oli hänen panoksensa parhaan nuoruuden voimassa, älyssä ja yritteliäisyydessä.

Kesti kuitenkin lähes kymmenen vuotta ennen kuin Antti Ahlström pääsi uutena isäntänä näyttämään todellista osaamistaan. Epävakaat valtiolliset olot lamauttivat näet yritteliäisyyttä. Antti Ahlströmin täytyi aluksi mukautua vaimonsa taloudellisiin periaatteisiin, joista kaikenlainen riskinottaminen oli epäviisasta. Antin toimintaa rajoitti luonnollisesti myös paitsi vaimonsa varojen myös ja ennen kaikkea alaikäisten lasten varojen hoitaminen turvaavalla tavalla.

Saha, mylly ja pienet tehtaat antoivat puuhaa, mutta Antti ajatteli jo paljon laajempia asioita. Hän puuhasi pelloilla ja niityillä aina väkensä etunenässä. Hän pyrki aina palkkaamaan parhaat miehet ja maksoi myös parhaat palkat. Saadut tulot ja varat riittivät kattamaan hyvin kustannukset, mutta Antti halusi suurempia voittoja ja varoja.

Päivitetty 7.10.2011 - Tulostettava versio -
 
 
 Merikarvian kunta • Kauppatie 40, 29900 Merikarvia • puh. 044 7246 333 • etunimi.sukunimi@merikarvia.fi