Suomeksi in English på svenska
Info
Kar­tat
His­to­riaa »
Kunnan talous
Han­kin­nat
Yh­dis­tyk­siä »
Merikarvian kylätoiminta
» Ala­ky­lä
» Harvala-Peippu-Köörtilä-Pooskeri-Pohjansaha »
» Hon­ka­jär­vi »
» Kasala-Riispyy-Timmerheidi
» Koit­tan­kos­ki
» Ku­vas­kan­gas
» Lammela-Filppula-Etelämaa-Kangasniemi
» Lan­kos­ki
» Laut­ti­jär­vi
» Trols­si
» Tuo­ri­la
  Ky­lä­toi­min­taa
  Tuorilan kylän historiikki
  Tuorilan kyläkoulun historiikki
Info > Merikarvian kylätoiminta > Tuorila > Tuorilan kyläkoulun historiikki
« Edellinen | Seuraava »

Tuorilan kyläkoulun historiikki

Tuorilan koulu
Koulutoiminta Tuorilassa on alkanut vuonna 1908 ja päättynyt vuonna 2009. Siis täydet 100 vuotta toimintaa ennenkuin maaseudun väestökato vei oppilasmäärän niin pieneksi, ettei koulua kannata ylläpitää.
Tuorilan koulu 90 vuotta -historiikki
Historiikin koonnut Jorma Peltoniemi Tuorilasta.
Tuorila on keskeisellä paikalla, Pori-Vaasatien varrella, millä on olut merkitystä ennen ja on tänäkin päivänä. Koulu on meille hyvin tärkeä paikka, lapsemme saavat ottaa ensiaskeleensa opintiellä omassa lähikoulussaan. Myös harrastus- ja kokoontumispaikkana koulu on merkittävä.

Niin ajattelivat esi-isämmekin aikoinaan ja alkoivat puuhata koulua Tuorilaan jo vuosisadan vaihteessa. Vuonna 1901 tehtiin anomus Kuvernöörin virastoon koulun saamiseksi Tuorilaan. Vasta vuonna 1907 virastosta tuli määräys Merikarvian kunnalle ryhtyä koulun suunnitteluun.

Vuonna 1914 tarkastettiin Reposaari Oy:n lahjoittama tonttipalsta. Tammikuussa 1917 rakennuskomitea päätti, että tarjotaan koulurakennukset urakalla tehtäväksi. Näihin tiloihin päästiin muuttamaan vuonna 1918. Koulu oli toiminut jo 10 vuotta muissa tiloissa, joka tulee esille myöhemmin. Tässä lyhyesti kerrottuna koulurakennuksen alkuvaiheista, joissa oli monta mutkaa matkassa.
Tarmokkaana voimahahmona kouluhankkeessa toimi K. V. Lehtojoki (aik. Dahlroos) kuten niin monessa muussakin kyläämme koskevassa asiassa. Toki kiertokoulua käytiin Tuorilan talossa ja sen jälkeen Harjun tilalla (nykyinen Merikievari) ennen kuin saatiin ylempi kansakoulu.

Kuntakokouksessa marraskuun 18. päivänä 1907 käsiteltiin Tuorilan ja lähialueiden vanhempien kirjelmä, jossa he lupautuivat laittamaan lapsensa kouluun, jos Tuorilaan perustetaan ylempi kansakoulu. Kirjelmässä oli 25 vanhemman nimeä ja koulun aloittavien lasten lukumäärä oli 38.
Koulun oli määrä aloittaa syksyllä 1908 toimintansa. Asia eteni niin, että joulukuussa 1907 poliisikonstaapeli Frans Alastupilan luona johtokunta päätti tehdä neiti Amanda Rannan kanssa vuokrasopimuksen opetustiloista hänen omistamassaa talossa, joka sijaitsi Tuorilan risteellä ja on nykyisin Liisa Harnan omistuksessa.

Ja niin sitten koulu alkoi syksyllä 1908. Ensimmäinen opettaja oli Edla Vinnari. Käsityönopettajaksi valittiin Frans Alastupila. Ensimmäiset päästötodistukset jaettiin 4.5.1911, joissa olivat allekirjoittajina johtokunnan esimies Mangnus Selander ja koulun opettaja Edla Vinnari.

Maassamme riehunut kansalaissota viivästytti koulun rakentamista. Niinpä koulutoimen aloittaessa näissä tiloissa, rakennus oli vielä keskeneräinen. Vielä vuonna 1926 ulkopuoli oli tilkitsemättä ja laudoitus puutui. Rakentamisen ohella kun oli tehtävä opettajille luontoiseduiksi tarkasti määritellyt: viljelysmaa, kasvimaa ja karjarakennukset, mutta kaikki saatiin kuitenkin valmiiksi ajan myötä. Vuosien varrella koulurakennukseen on tehty monta korjausta ja perusparannusta.

Koska koulumatkat olivat melko pitkiä, oppilaita kun tuli Kuvaskankaalta, Lankoskelta ja Siikaisten puoleltakin, johtokunta päätti pyytää vuonna 1923 kunnanvaltuustolta 2000 markkaa hevossuojan rakentamista varten oppilaiden hevosille.

Lankoskelta tulleet oppilaat pääsivät kulkemaan Pori-Vaasa linja-autolla koulumatkansa 1930-luvun alussa. Johtokunnan pöytäkirjassa maaliskuulta 1935 on maininta, että paluukyyti linja-autossa pitää lopettaa. Kyyditys annettiin Väinö Rintalalle, joka sitoutui kuljettamaan oppilaat 3 mk:n kilometrihinnalla omalla autollaan. Kustaa Ojala kuljetti myös koululaisia. 1950-luvulla alkoi varsinainen koulukyyditys. Vuodesta 1955 autoilija Kotiranta huolehti koulukyydityksestä.

Koulun käynnissä on myös omat vaikeutensa. Kaikenlaisia häiriöitä sattui opetustunneilla, mm. vuonna 1924 veistotunnilla eräs oppilas löi syvän haavan toisen reiteen. Seurauksena oli oppilaan erottaminen koulusta ja ehdotettiin, että poika toimitettaisiin kasvatuslaitokseen.

Oppilasmäärän kasvaessa tuli tarpeelliseksi perustaa sivukouluja. Niinpä 1920-luvun lopussa vuokrattiin Lankoskelta A. Ahlstömiltä tilat alakoulua varten oppilasmäärien kasvaessa 1930- luvun lopulla perustettiin Lankoskelle oma koulupiiri. Tuorilassa oli 1935 yläkoulussa 39 oppilasta ja alakoulussa 30 oppilasta.

Viime sotien aikana koulu oli myös sotilaiden käytössä. Myöskin evakkoväkeä sijoitettiin koulun tiloihin. Koulunkäynti tietysti kärsi vähän näistä häiriöistä. Pitäjään tulleiden siirtolaisten myötä oppilaiden määrä kasvoi entisestään. Niinpä 1948 päätettiin perustaa kolmas opettajan virka. Heimo Pirkärannalta vuokrattiin tilat sivukoulua varten, joka aloitti toimintansa tilapäisesti ns. "Rannan kulmalla".

Tästä kuvasta moni vanhemman polven tuorilalainen tunnistaa itsensä, kuva vuodelta ?? 

Emilia Tommila aloitti opettajana Tuorilassa 1920. Tommilan suku on kotoisin Merikarvian Köörtilästä ja siihen kuuluu mm. Helsingin yliopistossa toimineet kemisti Eero Tommila professori Päiviö Tommila. 
Opettajat ovat olleet suurin voimavara kouluilla. Heidän ja johtokunnan valvonnassa koulut ovat olleet erilaisten harrastus- ja kulttuuritapahtumien keskuspaikkana. Pitkän ja merkittävän päivätyön, lähes 30 vuotta teki opettaja Emilia Tommila, joka oli aikaansa edellä oleva henkilö monessa asiassa. Hän mm. hankki itselleen radion kun vuonna 1931, vain viisi vuotta aikaisemmin oli Yleisradio aloittanut toimintansa. Sähkö tuli käyttöön Tuorilassa samaan aikaan, -kirjeet sukulaiselle.
Pitkäaikaisia opettajia ovat olleet myös Aila Perttula ja Kalevi Tuomisaari. Aila Perttulan opetusvuodet kunnioitettavasti 32 vuotta.
Tilapäisiä opettajia oli paljon, joiden valinnat olivat tärkeä osa johtokunnan työskentelystä. Käsityön opettajat olivat miehiä. He joutivat osallistumaan muuhunkin koulutyöhön, varsinkin alkuaikoina, kun kaikki muut opettajat olivat naisia.

Keittäjä-siivoojat olivat myös mukana yhteisessä päivittäisessä yhdessäolossa, myöskin kasvattavassa mielessä. Liisa Simola työskenteli pitkään keittäjä-siivoojana, noin 25 vuotta, Emilia Tommilan ollessa opettajana. Keittäjä-siivoojan työ oli monitahoista, lämmitys puilla, siivous, keittäminen, jopa vielä opettajan "passaaminen". Myöskin Maija Myllyoja oli pitkän ajanjakson tässä toimessa. Hänen suosikkejaan olivat pojat, mutta heille hän piti myös kuria ja järjestystä.

Kansakoulun tarkastajan tulo koululle oli aina vähän pelottava ja jännittävä tapahtuma. Pelättiin moitteita siitä, että kaikki ei ole kunnossa. Tuorilassa asiat olivat kunnossa, ainakin vuonna 1932, koska Tuorilan koulun tarkastuspöytäkirjassa 26.9.1932 lukee seuraavaa: "On ilo todeta, että kaikinpuolin on asiat kiitettävässä kunnossa". Allekirjoitus on vt. tarkastaja Akseli Viikkeri.
Juhani Fager ja kitara ovat tuttu yhdistelmä monista koulun tilaisuuksista. 
Varmasti on asiat vuosien varrellakin olleet kiitettävässä kunnossa, koska olemme saaneet pitää koulumme toiminnassa. "Uhkapilviä" on kyllä ollut koulun yllä viime vuosikymmeninä, puhuttiin jopa koulun lakkauttamisestakin.
Muutama vuosi sitten meinattiin "napata" keittäjä-siivooja pois ja järjestää ruokahuolto keskuskoululta Ylikylästä, mutta olemme kuitenkin saaneet pitää keittäjä-siivoojamme ja koulurakennus on melko hyvässä kunnossa remontin jälkeen. Näin ollen uskomme koulumme toiminnan tulevaisuudessakin jatkuvan.
Kymmenen vuoden päästä me juhlimme 100-vuotiasta Tuorilan koulua.

Tuorilan koulun pitkäaikaiset opettajat Aila Perttula ja Juhani Fager juhlassa, jossa entiset koulun oppilaat ja henkilökunta kohtasivat ja muistelivat menneitä 
Näin olivat asiat vuonna 1999.
Vuonna 2009 keväällä Tuorilan koulu juhli 100-vuotista toimintaansa ja koulu lakkautettiin oppilaspulan vuoksi yhdessä Kuvaskankaan ja Lammelan koulujen kanssa.
Luokkakuvassa ennen ja nyt
Opettaja Aila Perttula ja 1-2 luokat 1967-68
Opettajat Aila Perttula ja Markku Huuskonen ja Tuorilan koululaiset 1983-84
Tuorilan koulun opettajat
v. 1907-1960
Hakosalo, Akseli 1907
Vinnari, Eedla 1908
Sipilä, Olga 1912
Lauren, Anna 1915
Tommila, Emilia 1920
Stengård, Anni 1927
Paasio, Sisko 1928
Kurkela, Suoma 1929
Koskela, Alma 1930
Leppä, Impi 1931
Lehtisaari, Lea 1932
Veripää, Arvi 1941
Haaramo, Taimi 1943
Ojantakanen, Senja 1945
Ahtiainen, Aino 1946
Leppäniemi, Matti 1946
Huurto, Antti 1948
Huurto, Kerttu 1948
Reinikainen, Sirkka 1955
Tontti, Tauno 1958 (epäpätevä)
Tuomisaari, Kalevi 1959
Perttula, Aila 1960
Ojala Heikki 1.8.1977-31.7.1979 (koevuodet), 1.8.1980-31.7.1983 (vakinainen)
Fager Juhani 1.8.1979-31.7.1980 (viransijainen), 1.8.1985-31.7.2009 (vakinainen).
Tähkänen, Pirjo 1.11.1992-5.6.1993 (väliaikainen)
Mäenpää, Anne 16.8.1993-4.6.1994 (väliaikainen)
Ramberg, Heidi 1.8.1994-31.7.2009.
Lisäksi koululla on ollut useita tilapäisiä puutyönopettajia, sekä ylioppilaita lyhytaikaisissa viransijaisuuksissa.
Päivitetty 14.5.2016 - Tulostettava versio -
 
 
 Merikarvian kunta • Kauppatie 40, 29900 Merikarvia • puh. 044 7246 333 • etunimi.sukunimi@merikarvia.fi